Kaikki postaukset kategoriassa R U O K A

Tilli-tartar-kastike lohiburgereihin ja kalaruokien kylkeen

tillitartar

Tässäpä mainitsemani tartar-kastikkeen ohje edellisiin lohiburgereihin. Tuoreella tillillä höystetty kastike sopii kylmäksi kastikkeeksi yleensäkin kalan kylkeen.

Samantyyppinen, mutta vähän vihannespitoisempi ja kesäisemäpi vihreä tartar-kastike on muuten testailtu Mimosalsassa jo aiemmin savukalan kanssa.

Tarvitset:

  • 1 dl majoneesia
  • 3 rkl tilliä hienonnettuna
  • 1 pieni maustekurkku
  • 2 rkl kapriksia
  • 1 sitruuna (kuorta ja mehua)
  • 1 tl sokeria
  • mustapippuria rouhittuna
  • (suolaa, jos tarvitaan)

Valmistus:

  1. Leikkaa maustekurkku aivan pieniksi kuutioiksi. Hienontaminen kannattaa tehdä käsin, silppurit saavat usein aikaan kasan vetistä mössöä. Kaikkein vetisimmät kurkun keskiosat voi halutessaan jättää pois.
  2. Hienonna tilli ja kaprikset. Raasta sitruunan kuorta noin ruokalusikallisen verran ja purista pari teelusikallista sitruunamehua.
  3. Sekoita majoneesiin maustekurkku, tilli, kaprikset ja sitruunan mehu ja kuori.
  4. Mausta kastike mustapippurilla ja sokerilla, lisää tarvittaessa myös suolaa.
  5. Sekoita kaikki ainekset hyvin yhteen ja anna maustua jääkaapissa mieluiten ainakin puoli tuntia.
Mimosa
2 kommenttia

Mainio lohiburgeri ei ole kompromissi lihaan verrattuna

lohiburgeri

Olin hetki sitten rattoisalla E-aineita välttelevällä kokkauskurssilla, jossa menuuseen kuului muun muassa tämä mainio lohihampurilainen. Mehevä setti kaiken kaikkiaan, sopivan raikas ja kuitenkin täyttä tavaraa. Kalaa ei ajeltu puuroksi, vaan hienonnettiin karkeasti veitsellä. Näin pihveissä säilyy miellyttävä lohen purtavuus. Jäin ihmettelemään, miksi en ole tehnyt lohesta hampurilaista aiemmin :) Alla lista muista tarvittavista komponenteista.

lohiburlisukkeetMakukokonaisuuteen tarvitaan lisäksi:

Hampurilaissämpylät
Marinoituja punasipulirenkaita
Kirpakka tilli-tartar-kastike
Majoneesia
Tomaattisiivuja
Jäävuori- tai muuta mieleistä salaattia
Rapeita ranskiksia tai kepeää lisäkesalaattia

_____

8 keskikokoista pihviä (tai kuutisen isoa)

Tarvitset:

  • 600 g lohifileetä (nahattomana, putsattuna)
  • 2 salottisipulia (tai yksi iso)
  • 1,5 tl raastettua piparjuurta
  • 1 muna
  • 1 tl suolaa
  • mustapippuria
  • voita ja öljyä paistamiseen

Valmistus:

  1. Poista tarvittaessa lohifileestä nahka ja nypi pois ruodot.
  2. Leikkaa kala terävällä veitsellä ensin mahdollisimman ohuiksi siivuiksi, ja edelleen pieniksi kuutioiksi (noin puoli senttiä).
  3. Hienonna sipuli ja raasta tuore piparjuuri.
  4. Sekoita kaikki ainekset lohen joukkoon. Nosta massa kylmään vetäytymään noin puoleksi tunniksi. Tämä on hyvin tarpeellinen välivaihe, sillä massa kiinteytyy sillä aikaa helpommin käsiteltäväksi ja pysyy paremmin koossa paistettaessa.
  5. Muotoile lohimassasta haluamasi määrä pihvejä. Käsittele niitä varovasti, rakenne on edelleen heiveröisempi kuin vaikkapa lihassa.
  6. Paista pihvit keskilämmöllä voin ja öljyn seoksessa. Anna pihvien jähmettyä ensin kunnolla muotoonsa yhdeltä puolelta (n. 4 min) – älä hätäile. Käännä varovasti, ja paista toiselta puolelta saman verran.
  7. Pidä tarvittaessa pihvit lämpimänä, kunnes muut aterian osat on saatu tarjolle.

lohiburgeri2

Mimosa
3 kommenttia

Meksikolainen tomaatti-tortillakeitto – Sopa de tortilla

sopadetortilla1

Meksikolainen Sopa de tortilla on ihanan raikas ja selkeän makuinen tomaattikeitto, jonka juju ovat moninaiset lisäkkeet. Lautasen pohjalle kootaan ensin rapeita tortillalastuja kunnon saarekkeeksi. Sen päälle annostellaan tomaattikeitto, joka höystetään avokadolla, juustomurulla, ranskankermalla ja tuoreella korianterilla. Potkua kaipaava lisää pinnalle vielä pari paahdettua kuivattua chilipalkoa. Rapean, kermaisen pehmeän ja mausteisen vaihtelevuus virkistää mukavasti!

Tortillalastut voi tilanteen mukaan joko valmistaa itse, tai käyttää keittoon valmiita nacholastuja. Sopa de tortilla sopii kevyeksi ateriaksi sellaisenaan, tai vaikkapa meksikolaisen aterian alkukeitoksi (etenkin jos pääruoka ei ole kovin tomaattipitoinen).

_____

Neljä annosta

Tarvitset:

  • 12 keskikokoista tomaattia, mahdollisimman kypsiä ja tummanpunaisia
  • 1,5 sipulia (tai yksi oikein iso)
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 3 dl tomaattimurskaa
  • 6 dl vahvaa kanalientä
  • n. 2-3 rkl ruskeaa sokeria
  • suolaa maun mukaan
  • chilijauhetta
  • mustapippuria
  • tortillalastuja reilu kourallinen per syöjä, joko valmiita nachoja tai vaihtoehtoisesti tortillalettuja, jotka paistetaan rapeiksi suikaleiksi
  • 1-2 kypsää avokadoa (riippuen siitä, kuinka paljon haluat tarjolle)
  • 2 dl ranskankermaa
  • 2 dl mietoa fetan tyyppistä “salaattijuustoa”
  • kuivattuja chilipalkoja menekin mukaan tarjoiluun
  • 1 puska tuoretta korianteria

Valmistus:

  1. Jos valmistat tortillalastut itse: Lämmitä uuni 175 asteeseen. Puolita tortillat kahtia ja leikkaa ne suikaleiksi. Voitele tai sprayaa suikaleet kevyesti oliiviöljyllä, ja paista niitä rapeiksi uunissa kymmenisen minuuttia (varo palamista). Voit myös friteerata lastut rapeiksi.
  2. Pese ja kalttaa tomaatit. (Laita vesi kiehumaan kattilaan, ja vedä terävällä veitsellä tomaattien kuoreen kannattomalle puolelle ristiviilto. Laske tomaatit hetkeksi, noin minuutiksi, kiehuvaan veteen. Näet, kun kuoret alkavat käpristyä ja irrota ristiviillosta alkaen – nosta tomaatit silloin heti pois. Nyt kuoret lähtevät kokonaan irti helposti nykäisemällä. )
  3. Viipaloi tomaatit, sipulit ja valkosipulinkynnet. Laita tehosekoittimeen ne, sekä vielä tomaattimurska ja kanaliemi. Ajele mahdollisimman tasaiseksi.
  4. Jos haluat oikein samettista keittoa, voit kaataa seoksen kattilaan siivilän läpi (ei välttämätöntä).
  5. Keittele keittoa keskilämmöllä kannen alla noin 20 minuuttia. Lisää joukkoon ruskea sokeri ja maltillisesti suolaa. Lisää myös hieman mustapippuria ja cayennepippuria.
  6. Valmistele sillä aikaa keiton lisäkkeet. Paista kuivattuja chilipalkoja pannulla kevyessä oliiviöljyssä, kunnes ne hieman ruskistuvat. Murustele salaattijuusto sopivan lusikoitavaksi. Hienonna korianteri. Leikkaa avokadot viipaleiksi. Asettele lisukkeet niin, että jokaisen on helppo koota niistä oma annoksensa. Varaa tarjolle myös ranskankerma ja tietenkin tortillalastut.
  7. Tarkista keiton maku, erityisesti suola ja sokeri. Säädä tarvittaessa.
  8. Keittolautasille kannattaa varata alimmaiseksi tortillalastut, noin kourallinen per annos. Ne jäävät huipuiksi näkyviin, kun keitto kaadetaan päälle. Jokainen voi annostella päälle avokadoa, ranskankermaa, juustomurua, korianteria ja halutessaan paistettuja chilipalkoja.

sopadetortilla2

Mimosa
1 kommentti

Muhkea ja mausteinen piimälimppu maistuu muulloinkin kuin jouluna

Joululimppu sattui puheenaiheeksi ystäväni kanssa vähän ennen jouluaattoa, ja yllättäen hänellä olikin takataskussa meheväksi testattu piimälimppuresepti. Minä tarvitsen sen limpun joulupöytään, mutta en ole sitä itse koskaan leivoskellut, joten tartuin tietysti tarjottuun ohjeeseen kuin sika, no, limppuun ;)

Täytyy sanoa, että itselle oli kyllä yllätys, että piimälimppu sisältää melkein puolet ruisjauhoja, maistumatta kuitenkaan ruisleivältä. Ruokaisuuttahan ruis kyllä tuo reilusti, ei ole pullaleipää tämä :D

Taikinan joukkoon voi sekoitella mausteita omien mieltymysten mukaan. Tässä käytettiin fenkolinsiemeniä, anista ja kuminaa. Monet näkyvät käyttävän piimälimppuun myös esimerkiksi pomeranssinkuorta. Makeutta voi myös säätää siirapin määrää lisäämällä. Tällaisenaan sanoisin limppua miedosti makeaksi, ei mitenkään ätläkäksi :)

Jännästi piimälimppun pintaakin voidellaan eri tavoilla eri ohjeissa, monissa siirapilla tai siirappivedellä ja joskus moneen kertaan paiston aikanakin. Tämä limppu voideltiin kertaalleen piimällä, mikä toi kivaa kiiltoa, mutta ei makeutta eikä sitä myötä myöskään tahmeutta pintaan.

Limppu kohosi yli odotusten (ja ensimmäisellä kerralla myös yli kulhon reunojen), kun sille vain antoi tarpeeksi aikaa. Näinhän se leipien kanssa taitaa mennä, että hitaasti hyvä tulee. Valmiista leivästä tuli ensiluokkaisen pullea, sisältä sopivan tiivis ja makeuttakin oli juuri sopivasti omaan makuuni (ei imelyyteen asti mutta kuitenkin erottuvasti). Aika ylpeänä sai limpun nostaa aattona pöytään. Kiitos vaan S, ja etenkin S:n isä! ;D

Tuli vielä mieleen, että juhlalimppua voisi hyvin koristella jämätaikinasta muotoilluilla kukkasilla tai ohuista taikinapötköistä tehdyillä palmikoilla, jotka muotoilee leivän pintaan ennen paistamista.

_____

2 limppua * 200 C

Tarvitset:

  • 8,5 dl piimää (+ voiteluun)
  • 40 g hiivaa
  • n. 6,5 dl ruisjauhoja
  • n. 8,5 – 9 dl vehnäjauhoja
  • 3/4 dl voita tai margariinia (laitoin sulatettuna)
  • 3/4 dl siirappia (tai enemmän, jos pidät erityisesti makeasta limpusta)
  • 1 rkl sokeria
  • 2 tl suolaa
  • 1 tl fenkolin siemeniä
  • 1 tl aniksen siemeniä
  • 1 tl kuminan siemeniä

Valmistus:

  1.  Tee ensin “alkutaikina”: lämmitä piimä kädenlämpöiseksi kattilassa tai mikrossa. Sulata siihen hiiva ja sekoita joukkoon desin verran vehnäjauhoja ja desi ruisjauhoja. Jätä kohoamaan tunniksi lämpimään paikkaan puhtaalla liinalla peitettynä. Lämmin vesihaude tiskialtaassa ainakin tarjoaa mukavat olot taikinalle (ei välttämätön).
  2. Tee sitten taikina loppuun. Mittaa joukkoon siirappi, sokeri, suola, maustesiemenet (pyöräytä siemenet halutessasi kevyesti morttelin kautta) ja sulatettu voi tai margariini.
  3. Sekoita ja vaivaa lopuksi joukkoon molemmat jauhot. Kaikkia ei vehnäjauhoja ei välttämättä tarvitse saada menemään taikinaan, mutta se saa olla vaivaamisen loppuvaiheessa kuitenkin aika tiukkaa ja tiivistä. Jätä taikina taas kohoamaan peitettynä noin tunniksi lämpimään paikkaan.
  4. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan ja leivo ne pyöreiksi tai pitkulaisiksi limpuiksi. Paina limput kevyesti muotoonsa, älä litistä kovin mataliksi.  Jätä limput pellille kohoamaan 45 minuutiksi – tunniksi liinan alle.
    Muista laittaa uuni päälle.
  5. Voitele limput lopuksi piimällä ja pistele muutamia reikiä pintaan haarukalla tms.
  6. Paista limppuja uunin keskitasossa 200 asteessa noin 50 minuuttia.
  7. Peitä jäähtyvät limput liinalla, niin ne säilyttävät mehevyytensä paremmin (kosteutta ei haihdu liikaa pois). Limppu säilyy useita päiviä huoneenlämmössä ja muutaman kuukauden pakkasessa.
Mimosa
1 kommentti

Kirpakka ja ilmava sitruunahyytelö maistuu salmiakkimurskan kanssa

Uutena vuotena meillä oli vieraita, ja jälkkäripöytään kaivattiin jotain raikastavaa elementtiä, joka sopisi hyvin isommallekin porukalle tarjottavaksi. Tein kermaisen sitruunahyytelön, jonka ilmavan kevyt rakenne on kolmen eri vaahdon ansiota. Sitruunan kanssa tarjottavaksi sopii hyvin salmiakkimurska – sitähän saa ihan leivontahyllystäkin valmiina. Hyytelön päällä murska tuppaa levähtämään, joten itse hyytelö kannattaa koristella jotenkin muuten :) Tämä sopii kepeytensä ansiosta hyvin myös kesän juhlien jälkiruuaksi. Itse tein tämän pyöreään kulhoon, pienemmälle porukalle sen voi hyydyttää tietysti myös annosmaljoihin tai kivoihin juomalaseihin. Raikkaiden jälkiruokien ystäville!

____

Isona hyytelönä noin 10:lle (etenkin jos pöydässä on muutakin makeaa)
Annoskulhoissa arviolta 6 kpl (koosta riippuen)

Tarvitset:

  • 3 dl kuohukermaa
  • 3 kananmunaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 sitruuna
  • 5 liivatelehteä
  • tarjoiluun salmiakkimurskaa (avaa vasta juuri ennen tarjoilua kostumisen estämiseksi)

Valmistus:

  1. Varaa sopivan muotoinen kulho/kakkuvuoka tai annoskulhot hyydytystä varten.
  2. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.
  3. Tarvitset kolme eri vatkauskulhoa, suurin niistä keltuaisvaahdolle, johon muut vaahdot myöhemmin lisätään.
  4. Raasta noin puolikkaan sitruunan kuori ja purista sitten mehu koko sitruunasta.
  5. Erottele kananmunista valkuaiset ja keltuaiset erilleen.
  6. Vatkaa kerma vaahdoksi.
  7. Vaahdota toisessa kulhossa munanvalkuaiset vaahdoksi.
  8. Vatkaa vielä keltuaiset sekä sokeri kuohkeaksi vaahdoksi suurimmassa kulhossa.
  9. Kuumenna osa (noin puolet) sitruunamehusta pienessä kattilassa kiehuvaksi. Purista liivatelehdet ja sekoita ne yksi kerrallaan kuumaan sitruunamehuun. Anna jäähtyä hetken.
  10. Lisää liivate-sitruunamehu sekä loppu sitruunamehu ohuena nauhana kaataen keltuaisvaahtoon. Lisää myös sitruunankuoriraaste. Vatkaa hyvin sekaisin.
  11. Lisää keltuaisvaahtoon seuraavaksi kermavaahto muutamassa erässä, ja sekoita esim. lastalla rauhallisesti käännellen, ettei vaahto laskeudu.
  12. Lisää lopuksi valkuaisvaahto massan sekaan, ja sekoittele erityisen varovasti kaikki ainekset tasaisesti sekaisin, erityisesti kulhon pohjalta.
  13. Kaada valmis hyytelöseos varaamaasi astiaan tai kulhoihin. Anna hyytyä jääkaapissa useita tunteja kelmulla tms suojattuna – yön yli jos mahdollista.
  14. Kumoa hyytelö tarjolle, kasta tarvittaessa kulho ensin kuumaan veteen irtoamisen helpottamiseksi. Ohuella veitsellä voi varovasti myös avittaa hyytelön irtoamista kulhon “imusta”. Koristele esimerkiksi sitruunamelissan lehdillä.
  15. Tarjoa lisänä salmiakkimurskaa vaikkapa pienestä tarjoilukulhosta (avaa pussi vasta juuri ennen tarjoilua, jotta murska ei kostu ja jämähdä) :)

 

Mimosa
4 kommenttia

Helppo kotijuusto taipuu moneen makuun

Ensinnäkin pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta – joulukuu osoittautuikin ihan älyttömän kiireiseksi… Ruokaa sentään on kokkailtu runsain määrin, ja nyt on sitten vihdoin viimein sen bloggailun vuoro ;) Odotettavissa siis vielä joulunajan juttuja näin jälkikäteen tarkasteltuna.

Tein joulupöytään nopeasti valmistuvan ja raikkaan kotijuuston, joka maustettiin tällä kertaa ruoho- ja valkosipulilla. Juustohan käy tietysti ihan mihin vuodenaikaan tahansa, ja sitä voi maustaa ihan miten mielii. Tuli mieleen käyttää seuraavaksi esimerkiksi raastettua appelsiinia, tuoreita yrttejä tai rouhittuja pähkinöitä tuomaan juustoon uutta vivahdetta.

Tämä juusto on kypsentämätön, munaton ja muutenkin simppeli – vain täysmaitoa ja juustonjuoksutinta, sekä ripaus suolaa ja niitä makuaineita mukaan. Ensin tuli testattua juuston valmistus punaisesesta Hyla-maidosta! Note to self: älä lähde enää edes yrittämään moista mahdotonta tehtävää… Hyla-maito ei juoksettunut, vaikka kaadoin lopulta sekaan varmaan kolminkertaisen annoksen juoksutinta. Kun ei, niin ei. No, Hyla-maito-ongelmat juustonvalmistuksessa oli toki todettu jo muuallakin, esimerkiksi Ahmijan blogissa. Jos joku on onnistunut kuitenkin tekemään laktoosivammaisystävällistä kotijuustoa, niin kättä ylös! :D

_____

1 kotijuusto, noin leipälautasen kokoinen

Tarvitset:

  • 1 tl juustonjuoksutinta, jota saa ostettua ainakin keskikokoisista tai suuremmista ruokakaupoista
  • 2 litraa täysmaitoa
  • 1-1,5 tl suolaa
  • halutessasi jotakin makuainetta, esimerkiksi ruohosipulia/valkosipulia/yrttisilppua/pähkinärouhetta/appelsiiniraastetta…
  • kattila
  • lämpömittari
  • juustoharso etukäteen pestynä (keittiötarvikekaupoista tai “vauvanvaippakankaista”)
  • kaksi isohko kulhoa (juustoharsolle ja juustomuotille)
  • napakoita pyykkipoikia
  • puinen juustomuotti, joka kannattaa liottaa vedessä etukäteen (ei pakollinen, siiviläkin toimii muotin puutteessa)

Valmistus:

  1. Esipese juustoharso tarvittaessa ja liota juustomuottia kylmässä vedessä noin 15 minuuttia ennen käyttöä.
  2. Kuumenna maito kattilassa 37-asteiseksi (lämpömittari heti mukaan).
  3. Nosta kattila levyltä ja kauhaise siitä pieni mukillinen maitoa erilleen. Kaada juustonjuoksutin maitomukiin ja sekoita. Kaada seos sitten maidon sekaan ohuena nauhana koko ajan maitoa sekoittaen. Vispaile vielä oikein hyvin sekaisin, minuutin tai pari.
  4. Laita kattilaan kansi päälle ja sijoita se lämmintä vettä puolillaan olevaan tiskialtaaseen, jotta maidon lämpötila pysyy noin 37 asteessa. Anna maidon juoksettua seuraavat 30 minuuttia. Tarkista silloin tällöin lämpötila ja vaihda tarvittaessa vettä kuumempaan.
  5. Nyt maidon tulisi olla selvästi jähmettynyt hyytelömäiseksi. On aika vetää juustomassaan veitsellä ristikkoviillot, jotta massan koostumus saadaan mahdollisimman tasaiseksi ja herä pääsee pohjasta ylös pintaan viiltoja pitkin. Vedä siis koko juustomassan läpi veitsellä viillot kahteen suuntaan, eli “leikkaa massa palasiksi”.
  6. Jätä paloiteltu massa tekeytymään vielä noin 20 minuutiksi kannen alle, lämpötilan pysyessä edelleen noin 37 asteessa.
  7. Varaa tällä välin isohko kulho ja pingota juustoharso pyykkipoikien avulla kulhon yli. Harso saa olla aika kireällä, juustomassa painaa sen kuitenkin mutkalle.
  8. Kun juustomassa on tekeytynyt, on aika nostella se harson päälle. Ota iso kauha (reikäkauha) ja ammenna massa rauhallisin liikkein juustoharsolle, reunoista aloittaen. Riko tarvittaessa juustomassan rakennetta esim. lusikalla, jotta se asettuu tasaisesti harsovalutukseen. Harsossa juustomassaa ei pidetä kuin hetken, suurimpien nesteiden pois valuttamiseksi. Liian pitkä ja tehokas harsossa valuttaminen voi saada juuston jo niin kovaksi ja rakeiseksi, että sitä on vaikea saada enää maustettua ja asetettua juustomuottiin.
  9. Muutaman minuutin jälkeen irrota varovasti pyykkipojat ja ota kiinni harson kaikista kulmista. Valuta juustomassaa “harsonyytissä” kulhon yläpuolella vielä pikku hetken.
  10. Kaavi sitten juustomassa harsosta muottiin. Muotin alla täytyy olla myös kulho, sillä nestettä irtoaa edelleen. (Jos sinulla ei ole juustomuottia, nosta juustomassa siivilään sideharsoineen päivineen.)
  11. Juustomassasta on nyt lähtenyt jo paljon nestettä, mutta sen tulisi olla vielä kuitenkin niin notkeaa, että sitä on helppo sekoittaa lusikalla. Heti kun olet saanut massan muottiin, lisää joukkoon suola ja halutessasi makuaineet. Sekoita lusikalla sekaisin. Tasoita juuston pinta kevyesti.
  12. Jätä sitten juusto valumaan juustomuottiin, laita jokin tasainen paino juuston päälle. Kannattaa suojata koko systeemi esimerkiksi kelmulla, jotta juusto ei ime itseensä vieraita makuja. Siirrä jääkaappiin ainakin pariksi tunniksi. Kun nestettä ei enää tipu, juusto on valmista.
  13. Kun juusto on valunut ja tiivistynyt muotissa valmiiksi, kumoa se tarjoiluastialle. Yleensä juusto irtoaa parhaiten muotista, kun pitää muottia tarjoiluastiaa vasten ja heilauttaa niitä isolla ylhäältä alaspäin suuntautuvalla liikkeellä pari kertaa. Juustomuotin kattoon voi myös kämmenellä napakasti taputella ;)
  14. Koristele juusto esimerkiksi tuoreilla yrteillä ja tarjoa kylmänä. Erinomaista esimerkiksi alkupalapöydässä tai joululimpun päällä :)

Pese juustomuotti heti lämpimässä saippuavedessä ja kuivaa ilmavasti. Harson voi yleensä pestä pesukoneessakin.

Mimosa
1 kommentti

Herkullinen Kuha Walewska itsenäisyyspäiväpöydässä

Itsenäisyyspäivänä maistui muhevan täyteläinen, Mannerheiminkin suosiossa ollut Kuha Walewska. Tässä gratinoidussa kalaruuassa käytetään paljon täyttäviä raaka-aineita,  mutta siitä huolimatta se onnistuu maistumaan myös sopivan hapokkaalta ja raikkaalta. Itse asiassa kastikkeen maku muistuttaa hyvin paljon suosikkiani sitruunapastaa. Kiitokset valkoviinin ja sitruunan suuntaan… Erinomaisen maukas ja mehevä ateria yhdessä padassa! Valmistus on myös melkoisen nopeaa. Tykkään! :)

Inspiraatiota Walewskaan hain Mannerheimin pöydässä ja Kotiruoka -kirjoista, mainosmainos :D

___

2-4:lle * 225 C

Tarvitset:

  • 600-800 g perunoita (syöjämäärästä riippuen, paino kuorittuna)
  • 3 kananmunan keltuaista
  • 2-4 kuhafileetä, syöjämäärän mukaan
  • 2 dl kalalientä
  • 3-4 tl sitruunamehua
  • 1 dl kuivaa valkoviiniä
  • noin 8 keskikokoista herkkusientä
  • 100 g parmesaaniraastetta (toki muukin juusto passaa)
  • 1 rkl vehnäjauhoja
  • 2,5 dl kuohukermaa
  • noin 5 rkl voita
  • suolaa
  • valkopippuria
  • (koristeluun timjaminoksia)

Valmistus:

  1. Kuori perunat, paloittele ne ja keitä kypsiksi. Kuumenna uuni 225 asteeseen.
  2. (Keitä halutessasi kalaliemi kalanperkeistä).
  3. Pese ja lohko herkkusienet (jalat voi halutessaan poistaa). Raasta juusto, mieluiten pienellä terällä.
  4. Soseuta keitetyt perunat ja lisää joukkoon 0,5 dl kermaa, munankeltuaiset, noin 3 rkl voita, valkopippuria ja maun mukaan suolaa.
  5. Varaa sopiva uuninkestävä ja silmää miellyttävä astia. (Minä käytin tässä kyllä turhan ahdasta vuokaa :)) Pursota (tai lusikoi) perunasose vuoan reunoille. Laita perunareunus hetkeksi uuniin (225 C) ottamaan etukäteen vähän väriä uunin ylätasolla.
  6. Kuumenna kattilassa valkoviini, sitruunamehu ja kalaliemi. Laske kuhafileet kaksin kerroin kattilaan ja keittele niitä “hymyilevässä” aka juuri ja juuri kiehuvassa liemessä 2-3 minuuttia. Säästä keittoliemi kastiketta varten.
  7. Asettele kuhafileet vuokaan keskelle.
  8. Kuullota sieniviipaleet voissa ja asettele ne kalan päälle vuoan keskiosaan.
  9. Lisää sieniltä jääneeseen rasvaan hieman lisää voita (tarvittaessa), ja ripottele siihen noin 1 rkl perunajauhoja. Anna niiden kypsyä pikku hetki, mutta varo polttamasta niitä. Voi olla kannattavaa pitää pannua enimmäkseen poissa kuumalta levyltä tässä vaiheessa ja sekoitella koko ajan.
  10. Lisää joukkoon pienissä erissä kalan keittoliemi. Malta laittaa tarpeeksi vähän lientä kerrallaan pannulle, niin että seos on aluksi lähes taikinamaista. Sekoita aina täysin tasaiseksi, ennen kuin lisäät enemmän lientä. Jos koko liemen laittaa kerralla, seos ei sekoitukaan enää tasaiseksi ja tuloksena voi olla kokkarekatastrofi (nimim. testattu on – tiheän siivilän läpi puristaminen voi tosin vähän auttaa siinä tilanteessa :D).
  11. Kun kalaliemi on lisätty ja kastike pysynyt tasarakenteisena, lisää vielä kerma (2 dl).
  12. Mausta kastike valkopippurilla. Lisää myös juustoraaste ja anna sen sulaa kastikkeeseen. Maista, tarvitaanko lisää suolaa.
  13. Kaada gratinointikastike vuoan keskelle niin, että perunahuiput jäävät vielä kivasti näkyviin.
  14. Työnnä Walewska 225 asteiseen uuniin ylätasolle gratinoitumaan. Kullanruskea pinta kertoo, milloin on valmista! (Pian.)

Kuha Walewskan kanssa maistui mukavasti hapokas saksalainen Riesling Deep Roots. Ihanan raikas ja mineraalinen viini, jonka hedelmäisyydessä erottuu mm. ananasmaisia aromeja. Oikein hyvä myös ilman ruokaa :D

Mimosa
Ei kommentteja

Vietnamilaiset riisipaperirullat eli kesärullat

Viimein sain toteutettua aikomukseni rullailla kotona näitä symppiksiä läpinäkyviä kesärullia. Kun sain riisipaperit ja -nuudelit haettua Hakaniemestä aasialaisesta kaupasta, loppu sujuikin sitten aika rattoisasti rullaillen :) Sisään sopii nuudelien ja yrtti-salaattisekoituksen lisäksi monenlainen kala tai liha. Laitoin tällä kertaa avokadoa ja jättikatkarapuja, ja mieli tekisi kokeilla myös esim. seesaminsiemenissä pyöräytettyä tuoretta tonnikalaa. Lohtakin näkyvät monet kokeilleen. Tofu, sienet ja pähkinät toiminevat myös mainiosti, ja parsakin on varmaan paikallaan… you name it :) Ihan huikean monipuolinen eväs siis. Ja ihanan raikas ja keveä!

Rullille valmistettava aasialainen dippikastike on tärkeässä roolissa. Miedohkot rullat saavat sen viimeisen silauksen ja lisäpotkun kirpeänraikkaasta, hapanimelästä kastikkeesta. Sen voi nopeasti sekoitella oman maun mukaan kirpeämmäksi tai makeammaksi. Laitoin kastikepohjaan vähän suosikkejani cashew-pähkinöitä, jotka toivat aika kivan vivahteen dippiin.

Riisipaperia on saatavilla ainakin kahta eri kokoa, joista suurempi (halkaisija ~22 cm) on kuuleman mukaan helpompi rullailtava ensikertalaiselle :) Niistä syntyviä isoja rullia kannattaa varata ainoaksi ruuaksi noin viitisen kappaletta per aikuinen.

_____

12 isoa rullaa

Tarvitset:

  • 12 pyöreää riisipaperiarkkia, halk. noin 22 cm (saa ainakin aasialaisista ruokakaupoista)
  • noin 150 g riisinuudeleita (vermiselli, saa myös aasialaisista kaupoista)
  • 12 jättikatkarapua kypsänä ja siistittynä (myös aasialaishenkisesti valittu kala, liha, sienet tai tofu käyvät mainiosti)
  • 1 kypsä avokado (tai muuta mieleistä vihannesta, esimerkiksi kiehautettua parsaa, ohueksi leikattua kurkkua, kesäkurpitsaa, porkkanaa kuorimaveitsellä ohueksi suikaloituna jne)
  • salaattisekoitus, jonka voi valita maun mukaan – itse käytin noin 50 g sinimailasen ituja ja noin 40 g herneen versoja
  • 2 rkl pikkelöityä paprikaa (tai muuta makua tuovaa vihannesta, pikkelöity tai tuore inkivääri käy esim hyvin)
  • 1 puska tuoretta korianteria
  • 1 puska (vahvaa) minttua
  • (halutessasi myös thaibasilikaa maun mukaan)
  • 1 varsi tuoretta kevätsipulia
  • 2 rkl limemehua

Kastikkeeseen:

  • 2 rkl cashew-pähkinöitä
  • 1,5 rkl tuoretta korianteria
  • 1,5 rkl tuoretta minttua
  • 1 valkosipulin kynsi
  • pätkä sitruunaruohon vartta
  • noin 5 rkl limemehua
  • noin 2 rkl kalakastiketta
  • noin 1 rkl hoisin-kastiketta
  • noin 3 rkl makeaa soijakastiketta
  • noin 4 rkl vettä
  • noin 3 rkl ruskeaa sokeria
  • ripaus suolaa
  • hyppysellinen chilirouhetta

Valmistus:

  1. Kiehauta nuudeleita varten vesi kattilassa ja mausta se suolalla. Keitä nuudelit juuri ja juuri al denteiksi, noin 3-4 minuuttia. Huuhtele välittömästi kylmällä vedellä, jotta kypsyminen pysähtyy ja nuudelit pysyvät irtonaisina. Kun nuudelit ovat valuneet, mausta niitä hieman kaatamalla päälle noin 2 rkl limemehua, mikäli pidät pienestä “lisäraikkaudesta”.
  2. Halkaise katkaravut kahtia (pitkittäin) ja suikaloi avokadot (kevyt sitruunamehusively avokadon pinnassa estää tummumisen). Hienonna pikkelöity paprika ja kevätsipulin varsi. Käsittele muut mahdolliset ainekset ohuiksi ja pitkulaisiksi.
  3. Pese salaattiainekset ja yrtit ja linkoa ne kuiviksi. Hienonna korianteri ja minttu (sekä thaibasilika). Jätä pieni osa yrteistä sivuun kastiketta varten, ja sekoita loput yrtit hyvin salaattiainesten kanssa.
  4. Kaada laakealle astialle, esim isolle ruokalautaselle pari senttiä lämmintä vettä riisipaperien kostuttamista varten. Varaa viereen leikkuulauta. Riisipaperin kostuttamiseen on monta mahdollista tekniikkaa, esim. voitelusiveltimellä kostuttaminen tai märällä pyyhkeellä paineleminen. Itse pidin helpoimpana dipata riisipaperiarkki molemmilta puolilta tosi nopeasti veteen. Tarkoitan ihan vain sekunnin pituista nopeaa veteen laskemista per puoli – ja heti ylös. Sen jälkeen siirsin arkin työlaudalle, ja sivelin arkkia nopein liikkein joka puolelta, etenkin reunoilta. Käänsin arkkia 3-4 kertaa ja sivelin joka kerta välissä “levittäen vettä” joka puolelle. Tällä tavalla kädellä tuntee koko ajan, kun kova arkki alkaa pehmetä ensin hieman (mutta tuntuu edelleen melko jäykältä) ja sitten pehmenee huomattavasti niin, että se alkaa selkeästi tarttua työlautaan ja siihen voi halutessaan muodostaa ryppyjä.
  5. Tässä vaiheessa on täyttämisen aika. Ota pienehkö kourallinen salaatti-yrttisekoitusta ja laske se arkille eteen keskelle (siis lähimmäksi itseäsi). Nosta hieman salaattimäärää pienempi keko nuudeleita salaatin päälle.
  6. Lisää seuraavaksi avokadoviipaleet (tai muut varaamasi vihannekset) salaatin ja nuudelin “yläpuolelle”, siis pois päin itsestäsi.
  7. Lisää seuraavaksi halkaistut katkaravut (tai liha/kala tms tuote). Huomioi, mikä sivu raaka-aineesta näkyy ulospäin riisipaperin läpi.
  8. Lisää lopuksi pikkelöity paprika ja kevätsipulisilppua joko ylimmäksi tai kaiken keskelle (riippuen siitä, haluatko ne näkyviin).
  9. Rullaus! Aloita itseäsi lähinnä olevasta reunasta (jossa salaatti ja nuudeli ovat). Rullaa napakasti eteen päin, kunnes viimeinen ainesosa on peittynyt. Käännä nyt sivut keskelle. Rullaa sitten napakasti loppuun asti. Jätä taitos rullan alle. Jos riisipaperi tarttuu ihan mahdottoman tiukasti kiinni työlautaan, käytä seuraavan kanssa vähemmän vettä kostutusvaiheessa. Rullaa loput rullat samalla tavalla.
  10. Valmista kastike murskaamalla morttelissa cashew-pähkinät, valkosipulinkynsi, hienonnettu sitruunaruoho ja yrtit. Lisää ensin limemehu ja sitten muut kastikeainekset. Sekoita tasaiseksi. Maistele kastiketta ja etsi sellainen makujen tasapaino, josta pidät. Kirpeyttä tai makeutta on tässä vaiheessa helppo lisätä. Koristele kastike halutessasi ohuilla chiliviipaleilla ja limelohkoilla tai -viipaleilla.
  11. Kaada kastike pieniin dippauskulhoihin kullekin syöjälle.
  12. Nauti rullat kastikkeineen tuoreeltaan!
Mimosa
6 kommenttia

Herkullinen Pulled Pork uunissa

Sikaa on vedetty Suomessa viime aikoina aika ahkerasti, ja Ravintolapäivinäkin se on niittänyt mainetta pop up -kuppiloiden hittituotteena. Vihdoin sain sian tulille itsekin – jenkkityylisten grillaus- tai savustusmahdollisuuksien puutteessa päädyin uuniin. Kattilassakin sitä monet näkyvät keittelevän, mikä voi olla myös mehevä vaihtoehto.

Marinoin ensin possun lapaa yön yli jääkaapissa. Uunissa possun saaminen 93-asteiseksi kesti vajaa 5 tuntia, ja sen jälkeen sitä jäähdyteltiin noin 76-asteiseksi vielä pari tuntia. (Reilusti pidempäänkin voi mennä, mm. lihavalinnasta riippuen!) Odotellessa ehtii keittelemään barbequekastikkeet poikineen – tai tekemään jotain ihan muuta. Pitkästä kokonaisvalmistusajasta huolimatta possu onkin aika vaivaton valmistaa.

Possun valmistuksessa noudattelin aika tarkkaan suosittua Kevin & Amanda’s -blogin ohjetta, mikä osoittautui kelpo valinnaksi.

Pulled porkiin käytetään usein possun lapaa tai etuselkää eli kassleria. Pari kiloa menee kasaan niin, että siitä syö ehkä nelisen ihmistä, ja kahdestaankin sen saa tuhottua pikapikaa.

Possulle tehdään ensin kuivamausteseos, jota hyödynnetään kautta linjan, jonka jälkeen sille keitellään marinadiliemi. Tarjoiluvaiheessa possun kylkeen kuuluu mun mielestä kiinteänä osana myös jokin mieleinen barbequekastike. Itse löysin ihanan Weberin barbequekastikkeen Sitruunaruohosta.

Possu maistuu hyvin tuoreen sämpylän tai vastaavan välissä, ja höysteeksi sopii hyvin mm. kirpakka coleslaw. Pulled pork toimii mainiosti erilaisissä talven rennoissa kekkereissä, pikkujouluista uudenvuoden valvojaisiin.

_____

4-6 syöjälle (ehkä :P)

Tarvitset:

  • noin 2 kilon kimpale possun lapaa tai etuselkää eli kassleria
  • lihalämpömittari
  • (uunilämpömittarikin on hyödyksi)
  • iso minigrip-pussi (2 tai 4 l) tai iso suljettava rasia  marinointia varten

Kuivamausteseokseen:

  • 1 rkl jauhettua juustokuminaa
  • 1 rkl paprikajauhetta
  • 1 rkl chilijauhetta
  • 1 rkl cayennepippuria
  • 1 rkl vastarouhittua mustapippuria
  • 1 rkl suolaa
  • 1 rkl sipulijauhetta
  • 1 rkl valkosipulijauhetta
  • reilu 1 dl (kukkurallinen) ruskeaa sokeria, esim. fariini

Marinadiin

  • 1 dl suolaa
  • 1 dl sokeria
  • 2 l vettä
  • 3 rkl tekemääsi kuivamausteseosta
  • 2 laakerinlehteä

 

Valmistus:

Yleistä aikataulutuksesta: Valmista kuivamausteseos ja marinadi esim. illalla, jotta voit kätevästi marinoida possua yön yli jääkaapissa (marinointiaika mieluiten ainakin 8 tuntia).

  1. Kuivamausteseos ja marinadi: Sekoita kuivamausteseoksen ainekset hyvin keskenään ja sulje se vaikkapa pieneen purkkiin. Kiehauta marinadin ainekset kattilassa niin, että suola ja sokeri sulavat nesteeseen. Jäähdytä marinadiliemi.
  2. Varaa marinoimista varten tiiviiksi suljettava astia (esim. iso  kannellinen rasia) tai iso minigrip-pussi (2-4 l), jonka saa kätevästi ilmatiiviiksi. Laita liha astiaan ja kaada jäähtynyt marinadiliemi lihan päälle. Lihan tulisi peittyä kokonaan. Anna lihan imeä makuja marinadista ainakin sen 8 tuntia, ja käännä liha kertaalleen marinoimisen aikana, jos se on astiassa eikä pussissa.
  3. Paistovalmistelut: Ota marinoitunut liha jääkaapista huoneenlämpöön ainakin puolisen tuntia aikaisemmin. Lämmitä uuni noin 110 asteiseksi. Uunit voivat olla yllättävän epätarkkoja pienemmillä lämpötiloilla paistettaessa, joten tässä kohtaa uunilämpömittari auttaa todellisen lämpötilan selville saamisessa.
  4. Varaa possulle reunallinen paistoastia – nestettä irtoaa ainakin hiukan.
  5. Kuivaa liha nukkaamattomalla paperilla tms, ja hiero lihan pintaan kauttaaltaan kuivamausteseosta. Hiero kunnolla, niin että mausteseos uppoaa lihan syihin, eikä ole enää pois varisevan tuntuista. Mausteseosta saa jäädä jäljelle vielä kypsän lihan maustamista varten – tai jos kaikki menee, niin äkkiäkös tuota sekoittelee tarvittaessa lisää myöhemmin.
  6. Aseta lihalämpömittari possun paksuimpaan kohtaan, niin ettei se koske luuhun. Minun possuni on ollut uuniin mennessä 11-15 -asteinen.
  7. Possun paistaminen: Työnnä sika uuniin keskitasolle, ja säädä lämpömittari hälyttämään 93-asteeseen. Sitten vain odottelua. Minun sikani oli tunnin jälkeen 39 asteessa, 2 tunnin jälkeen 61 asteessa, 3 tunnin kohdalla 80 asteessa, 4 tunnissa 84 asteessa ja vajaassa viidessä tunnissa 93 asteessa. EDIT: Etenkin kassleria käyttäessä monet ovat paistaneet possua huomattavasti pidempäänkin – jopa 12 tuntia. Kannattaa siis varata reilusti aikaa ja kärsivällisyyttä!
  8. Jälkilämmöt: Kun sika on 93-asteinen, katkaise lämpö uunista, mutta jätä possu edelleen uuniin mittareineen päivineen. Se saa hieman jäähtyä ja tekeytyä siellä nyt noin 76-asteiseksi, jolloin sitä vasta aletaan repimään. Tässä meni aika tarkkaan pari tuntia, jona aikana itse keittelin barbeque-kastiketta ja raastelin coleslaw-aineksia.
  9. Repiminen: Tekeytynyt possu otetaan uunista, ja lämpömittari poistetaan. Possu kannattaa nostaa tasaiselle alustalle, jossa repiminen/haarukalla paineleminen on helppoa. Possun saaminen palasiksi ei todellakaan ole vaikeaa – se meinaa hajota kosketuksesta saman tien. Mahdollisen paksumman kamaran voi poistaa pinnasta, ja luut lähtevät helposti nykäisemällä. Itse hauskuus, possun vetäminen on vapaa tyylilaji. Itse käytin isoa haarukkaa, jolla riivin lihat syöntikuntoon sopivaksi erilliseen kulhoon. Ihan pieneksi silpuksi on ehkä turha possua pilkkoa, se on takuumuhevaa ja voi jäädä ihan hyvän kokoisiksi biiteiksi.
  10. Maustaminen ja tarjoilu: Maistele possua, ja jos haluat siihen mukavan tymäkän perusmaun, lisää valmiiksi riivityn possun joukkoon muutama ruokalusikallinen kuivamausteseosta, ja sekoita hyvin. Barbeque-kastikettakin voi halutessaan sekoittaa koko settiin. Mausteseosta ja kastiketta voi tarjota myös/ainostaan lisänä pöydässä, jolloin jokainen voi maustaa possua itse.
  11. Tarjoa sika esim. tuoreiden sämpylöiden välissä mieleisen barbequekastikkeen (tai useampien sellaisten) ja asiaankuuluvien muiden höysteiden (ketsuppi, sinappi jne) kanssa. Coleslaw sopii sämpylöiden väliin myös hyvin. Nautinnollista hetkeä (sillä kauan se ei kestä)! :)

Mimosa
41 kommenttia

Herkullinen sitruunapasta on samaan aikaan raikas ja kermaisen täyteläinen

Tämä simppeli sitruunapasta saattaa olla hiukan valjun näköistä, mutta maku on parhautta – se on pirskahtelevan raikas ja samalla kermaisen täyteläinen. Aivan ehdoton suosikkini monen vuoden ajalta! Uppoaa varmasti kaikille sitruunan ja parmesaanin ystäville… eli arvioisin, että aika monelle ;)

_____

Neljälle

  • noin 300 g hyvää spagettia tai ohutta nauhapastaa
  • 1,5 dl valkoviiniä
  • 1 sitruuna, mehu ja kuori
  • 2 dl kermaa
  • 100 g parmesaania
  • iso kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä, mieluiten pienikokoisia
  • kourallinen basilikan lehtiä
  • 1,5-2 tl sokeria
  • mustapippuria vastarouhittuna
  • suolaa

Valmistus

  1. Raasta sitruunan kuori ja purista sen mehu.
  2. Kuumenna valkoviini kiehuvaksi pienehkössä kattilassa. Lisää sitruunamehu ja anna nesteen kiehua noin puoleen.
  3. Raasta parmesaani karkeaksi raasteeksi.
  4. Huuhtele ja kuivaa pinaatti ja basilika.
  5. Laita pastan vesi kiehumaan.
  6. Lisää kastikkeeseen kerma, parmesaaniraaste sekä raastettu sitruunan kuori. Anna kiehua hiljalleen hiukan paksummaksi kunnes pasta on valmista. Tarkista lopussa sokerin määrä (lisää tarvittaessa hiukan pehmentämään makua), mausta suolalla ja pippurilla.
  7. Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä al denteksi. Maistele itse, älä luota keittoaikasuositukseen. Pastahan on al denteä,  kun valkoinen rasahteleva keskusta on juuri kadonnut (sen myös näkee pastan “poikkileikkauksesta”), mutta pastassa on edelleen jäljellä napakka purutuntuma. Mitä laadukkaampi pasta, sen selkeämmin tämä on kokemukseni mukaan havaittavissa. Ota silloin kattila välittömästi levyltä.
  8. Valuta pasta hyvin ja sekoita kastike pastan joukkoon.
  9. Lisää basilikan ja pinaatin lehdet vasta lautasille nosteltuihin annoksiin, jotta ne eivät turhaan “nuhjaannu” kattilassa.
  10. Rouhi pinnalle mustapippuria ja lisää halutessasi vähän parmesaanilastuja.
Mimosa
3 kommenttia